lauantai 2. huhtikuuta 2016

Pikkuhetkiä

Yleensä iloon ei tarvita isoja asioita. Arjen pikkuhetket ovat niitä parhaita. Niihin vain pitää osata pysähtyä. Viime päivinä ovat ilahduttaneet seuraavanlaiset pienet asiat.



Kaikki lempisävyt yhdellä silmäyksellä.



 Tuoreet kukat täydellisen sävyisinä auringonpaisteessa.



Sait aikaan jotain mikä on kauan ollut suunnitelmissa. 



Extempore laavuretki vapaapäivänä. 



Yllättävä ja toivottu tuliainen jossa kutkutteleva muotokieli. 

Olen haaveillut vanhasta lankapuhelimesta eteiseen koristeeksi. Nyt tuollainen painava ja aito viiskytluvun herkku pelastui roskiin menolta ja löysi uuden kodin meiltä. Toisen roska voi tosiaan olla toisen aarre.  



Pikkuhetkestä oli kiinni tämäkin onnekas pelastuminen. 

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

...niin ihminen on kukkiinkin "ympännyt"kemiallisia yhdisteitä, saadakseen "täydellisemmän" värin, kuin kukkasten luoja ja suunnittelija.

Sarita kirjoitti...

Voi harmi. Luojan luoma kun on aina täydellistä.