maanantai 22. heinäkuuta 2013

MATKAPÄIVÄKIRJA: Creme bruleeta ja poskisuudelmia

Tiistai. Viimeinen päivä Pariisissa. Klo 10 mennessä piti huone olla valmis luovutettavaksi. Aikaa meni yli ja siivoja kävi jo hoputtamassa meitä. Roskat piti viedä itse ja tiskit tiskata. Edessä oli hotellin vaihto viimeiseksi yöksi.

Taksissa vähän pelotti. Pariisin liikenne on, miten se nyt sanoisi, aikamoista. Päästiin kuitenkin perille kaikkien niiden kaasutusten, väistelyiden ja äkkijarrutusten jälkeen. Huone oli aivan ihana. Pieni, sievä ja kompakti, söpöllä miniparvekkeella. Joku saattaisi luulla että olen seinän värin mukaan valinnut hotellin. Toki se vaikutti mutta tämä sattui olemaan ainut vapaa ja keittiöllinen huone lähellä juna-asemaa. Aamulla lähtisi juna aikaisin kohti Frankfurtia.












Muutaman päivän ajan oli ollut kurkku kipeä, joku pariisilainen pöpö iski. Oli pakko nukkua päikkärit. Mutta koska oli viimeinen ilta niin oli myös pakko vielä lähteä katsomaan paikkoja. Vielä toisen kerran oli pakko päästä Amelie-kahvilan tunnelmaan ja syödä maailman parasta creme bruleeta. Saint Martinin kanaalikin oli vielä näkemättä. Samalla tsekattaisiin asema josta aamulla juna lähtisi. Joten ei muuta kuin metroon! Isännän mielestä metrossa seikkailu oli ehkä parasta koko Pariisissa. 
























Maistui se hyvältä nenänpää eilispäivänä palaneenakin.


 Aivan hirvittävä haikeus iski. 





Käppäiltiin vielä tovi Montmartrella ja etsittiin Amelie-elokuvassa ollutta Collignonin kauppaa mutta ei löydetty. Ei oltu kaukana mutta osoite oli hukassa ja vähän kiireessä ei viitsitty kauheasti aikaa siihen tuhlata. Nyt vähän harmittaa ettei käyty enää uudestaan taiteilija-aukiolla, Place du tertrella. 















Vessaan ei saanut mennä ellei ostanut jotain.










Eräässä ravintolassa lähellä Laumieren metroasemaa nähtiin vielä muu seurueemme ja jätettiin jäähyväiset ranskalaisin poskisuudelmin. Tästä eteenpäin matkaisimme kaksin. Jatkettiin siitä sitten kävellen Saint Martinin kanaalin rantaa pitkin.















Haikeaa oli täälläkin. Tämän kanaalin varressa muuten Amelie heitti niitä leipiä. Viimeisen illan kunniaksi haettiin tosi kallis 1,70€ skumppapullo jossa luki kotoisasti myös suomeksi "sisältää sulfiitteja" ja mentiin syömään iltapalaa muiden pariisilaisten joukkoon. Tres bien!





Istuttiin jotakuinkin tuossa kohtaa.




 Tuolla voisi olla kiva asua.


Vielä viimeiset kävelyt rakoista kipein jaloin hotellille.Viimeiset Pariisilaiset puheen sorinat, tuoksut ja tunnelmat. Aamulla aikainen herätys. Venäläinen tanssiryhmä harjoitteli parvekkeemme alla liikkeitään isolla porukalla melkein puoleen yöhön. "Raz, dva, tri... tittitttiiidiitiiiddiiidiitiii.." Meinasin jo huutaa venäjäksi että "Hyvää yötä" mutta onneksi pian hiljeni. Bonne nuit sitte vaan.

Pariisi oli juuri niin ihana kuin olin ajatellutkin. 
Paljon nähtiin ja koettiin mutta niin paljon jäi näkemättäkin. 

Tänne palaan vielä.


Last day and night in Paris.
Miss it allready!

2 kommenttia:

Jessica Mörsky kirjoitti...

Ihanaa. Kerrassaan vaan aivan ihanaa. :-)

Jessica Mörsky kirjoitti...

Ihanaa. Kerrassaan vaan aivan ihanaa. :-)