keskiviikko 29. toukokuuta 2013

AAÄääAaTTTtsSSSIIIIiiiiuUuuuHHhHHhh!!!!

En ole varmaan eläissäni aivastanut, yskinyt ja niistänyt niin paljon kuin näinä päivänä, etenkin tänä aamuna. Siitepölyt ilmeisesti jyllää oikein urakalla. Aivan mahtavat ilmat olleet koko viikon ja sinnikkäästi olen ollut ulkona puuhastelemassa. Tänään kuitenkin sen verran isosti on oireita että taidan pysytellä sisällä. Kävin pihalla vain pienen kuvauskierroksen. Viime viikkoina on ilmennyt että viime kesänä hankkimastani lapiosta on tullut paras ystäväni. Kehittävä suhde. Näen jopa hauikseni hitusen kasvaneen tämän tiiviin yhdessäolon seurauksena. Toukokuun edistyminen näkyy seuraavassa laajassa kuvapläjäyksessä.



Tästä piti kaivaa vielä hiekkaa pois ja laittaa suodatinkangas. Tämä operaatio piti tehdä noin metri ja kottikärryllinen kerrallaan. Hiekat pois, kangas paikoilleen ja hiekat takaisin päälle. 
Säilytin tässä olleet vanhat betonilaatat ja sitten asettelin ne uusiksi. 


19.5. 2013 


Heräteostos: 6 kuutiota soraa



 21.5 2013



Tänään
  
Luonto on vihertynyt huikean nopsaa viikossa. Soran ja nurmikon väliin laitan myös rajausreunaa. Laatat ja sora kaipaa vielä hiukan tasoitusta.





Taimitarhalta kävin hakemassa taas kesäkurpitsaa ja broccolia. 
Niidenkin koti valmistuu pian.


16.5 2013


21.5 2013


Tänään näyttää tältä. Tähänkin vielä rajausreunaa ja lisää multaa. 
Ajattelin kokeilla laatikoissa myös avomaankurkkua köynnös-muodossa.

Nurmikkoraukka on ihan laikukas viime kesän minikaivurilla mylläilyjen johdosta mutta eiköhän sekin tässä korjaudu sateiden myötä. Vanha nokkosten valtaama komposti on jotenkin symppis ja sopii noiden laatikoiden kanssa yhteen niin saa ainakin toistaiseksi jääda paikalleen. 



 Yksi pakettiautollinen vietiin kaatopaikalle pihasta, varastosta ja autotallista. 
Vapauttavaa päästä roskasta ja turhasta eroon!

Vielä jäi isot betonilaatat joita en jaksa kantaa. (vielä!) Niitä voi varmaan jossain vielä käyttää pohjana tai täytteenä. Puukuorma pitäisi kuskata vielä varastoon niin sitten voi alkaa kaivaa tuotakin kohtaa auki. Sora tulee siis jatkumaan samalla tavalla etupihalle asti. Tämä puoli autotallista kaipaa vielä maaliakin. 




 Mutkulassakin on tapahtunut!


7.5 2013


19.5 2013


21.5 2013 


29.5 2013




Viime kesänä siirtämäni tuoksuvadelmat alkavat kasvaa kovaa vauhtia. 


Lapioni  Ystäväni lakisääteisellä tauolla rennosti nojailemassa. 

Vanhasta kukkapenkistä pelastamani liljat pääsivät välisijoituspaikkaan vanhaan soikkoon jonka sain täksi kesäksi lainaan ystävältäni. Sipulit olivat autotallissa talven ja mietin että näinköhän ne selvisivät hengissä. Tänään sitten huomasin että KYLLÄ, sieltähän alkaa pukata liljaa!  Tuo kuvassa näkyvä isoin lilja on kyllä muualta pelastamani. 






Samaan soikkoon olen välisijoitukseen lähes paniikinomaisesti lykännyt myös sivupihalta kaivamaani humalaa. Osa selvisi, osa ei. Mutta kaivettavaa riittää vielä. Villiintyneet humalat voisin siirtää esimerkiksi mutkulan takaosaan jos sinne saisin sen aidanpätkän tai jotain kasvutukia. 



7.5 2013


29.5 2013

En ehtinyt ottaa tästä välillä kuvaa kun oli jo melkein rikkaruohojen peitossa koko paikka. Mutta nyt on suurin osa kaivettu pois. Sokkeli täytyy maalata, sitten suodatinkangas, lisää hiekkaa ja mursketta tähänkin. 

Vieläkö jaksatte? ;)





Etupihan ruukkuun pääsi suloinen ja upean värinen daalia.

En kiusaa teitä enää enempää.. Hauska vaan itsekin katsella noita muutoskuvia. Ensi kerralla sitten lisää tuosta etupihasta, sen suunnitelmista ja muutoksista. Paljon olisi vielä tekemistä ennen lomille lähtöä. 


Our yard, again. Shovel is my new best friend. 
So many things to do and too much to explain! ;)

perjantai 17. toukokuuta 2013

Toukokuut eri vuosina

Toukokuun 10. päivä 2010. Oltiin vasta muutettu taloon, ensin vuokralle. Näissä kuvassa pihaa olin jo siivonnut pahimmista roskista. 




Samana kesänä lähti koiranhäkki. 
Vuoden päästä puuvajahirvitys ja viime kesänä leikkimökki. 
Seuraavat kuvat otettu 2 viikkoa sitten. 




Viime kesänä tehtiin kattoremontti. Kaikki otsalaudat vaihdettiin ja maalattiin. Maalaamatta jäi suurin osa ihanan vihreistä räystäslaudoista, päätykolmiot ja autotallin takaosa. Ikkunatkin vaatii takana vielä toisen kerroksen maalia. Kesäksi on siis puuhaa. Terassit olisi ihana rakentaa mutta luulen että siirtyy seuraavalle kesälle. Koko viime kesä meni katto- ja piharemppaa tehdessä joten nyt olisi hyvä vähän huilata isommista projekteista ja säästää. Pienempiä ja keskeneräisiä suunnitelmia toteutetaan kyllä.





2010 takapihalla näytti vielä tuolta. 
Viime viikolla jaksoin huhkia lapion kanssa ja jatkaa siitä mihin syksyllä jäin. 



Vanha kukkapenkki on nyt kokonaan pois ja siitä on tarkoitus tulla kivetty kulkuväylä puuvarastolle. Vanhan liiterin tilalle siirsin jo viime kesänä tuoksuvattuja ja nyt hahmottelin tiilillä tuollaisen mutkulan muotoisen alueen johon tulisi katetta ja ehkä jotain muitakin kasveja. Tyrnipensaatkin olisi kivoja. Tuoksuvattu saa alueen valloittaa joten tulee hyvää näkösuojaa tielle päin. 





Etupihallakin on möyritty. 
Seuraavat ennen kuvat on otettu 10.5 2010. 
Jälkeen kuvat eilen eli 16.5 2013







Auton saa nyt kivasti lähemmäs ovea. Eteen olisi kiva tehdä terassi, ikään kuin laituriksi auton viereen ja pieni katos. Parhaiten näissä kuitenkin näkyy värien muutos. Päätykolmiot on vielä maalaamatta. Räystäät ja rännit pitäisi laittaa. Roskakatos myös tehdä tuonne postilaatikon luokse.





Tässä näkyy hyvin vielä muistoja vanhasta värityksestä ja nuo päätykolmiot. Sokkeli on jätetty tältä sivulta jostain syystä maalaamatta joten sekin pitäisi fiksata. Tuohon öljyputkien kohdallekin olisi kiva tehdä joku ritelikkö tai muu joka peittäisi rumuudet ja mitä pitkin tuossa kohtaa kasvava humala saisi kasvaa. 

Löysin kuvia viime keväältä 14.5 2012. Lunta oli aivan mielettömästi!




Pikku-pileani oli vuosi sitten ihan vauva. 
Nyt on tuuhea ja omiakin lapsia tehnyt jo kaksi. 



Eilen oli ensimmäinen ihana lämmin päivä. Pikkusilmuja jo löytyi. 






Kottikärrytkin siellä odottelee.
Ja nuo lehdet että joku ne haravoisi ja kärräisi pois.

Our yard over the years. (from 2010) Slowly changing to better.
Yesterday was the first warm day. Summer is coming! 

perjantai 3. toukokuuta 2013

Elämänpolulla, 2013








50x80, Akryyli
Veitsellä ja siveltimellä. 

Tästä taulusta ja tilaustyö-prosessin kulusta asiakkaan ensimmäisestä yhteydenotosta aina kodin seinälle asti  teen vielä erillisen laajan postauksen kunhan taulu pääsee uuteen kotiinsa.

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Suklaan korvike: CAROB

Sen jälkeen kun Food detective "käski" vähentää kaakaon käyttöä, olen itkenyt suklaan perään. Ensimmäisillä viikoilla kiukkusin oikein kunnolla. Aika hyvin olen kuitenkin onnistunut pysymään siitä erossa. Suklaa oli siellä -vähennä- listalla. Vähentänyt olen reippaasti ja oireita ei ole enää tullut muutamista useammasta repsahduksesta huolimatta. Joinain viikonloppuina olen antanut itselleni luvan herkutella. Muuten makeannälkää on helpottanut oma tekemä mulperitoffee.




Aloin kuitenkin etsimään muitakin korvaajia kaakaolle ja ystäväni vinkkasi aineksen mistä voi myös tehdä "suklaata" itse. Perusmassan teko on tässäkin superhelppoa. Sekaan voi sitten heitellä makuja ja aineksia melkein mielensä mukaan.



CAROB-SUKLAA
perusmassa, yksi muotillinen


1,5 dl sulatettua neitsytkookosöljyä
0,7 dl carob-jauhetta
1 tl makeutusta. 
(Hunajaa, steviaa tms. (steviaa tosin voi laittaa vähemmän)
Itse käytin luomumelassia.

Sitten vaan kaikki sekaisin, muottiin ja pakkaseen jäähtymään. 
Puolisen tunnin päästä voit keittää kahvit ja nautiskella.







Maku on ehkä vähän rusinamainen. 
Täysin suklaankorvikkeesta tämä ei mene. Mukavaa vaihtelua kuitenkin. 
Ceylonin kaneli saattaisi sopia hyvin mausteeksi.
Toisi makuun ehkä hiukan piparimaisen vivahteen.





Tämän postauksen kirjoitin jo joku aika sitten. Aloin sen jälkeen tuosta Carobista eli Johanneksenleipäpuun jauheesta ottamaan selvää tarkemmin niin selvisi että sehän on palkokasvi. (palkokasvit oli vältettävien listalla) Joidenkin lähteiden mukaan myös hyvinkin allergisoiva. Itse en tuosta ensimmäisestä satsista saanut oireita mutta en ala tämänkään kanssa nyt kovasti mässäilemään etten herkisty sillekin.