torstai 26. joulukuuta 2013

TAIDE: Tilaustyön vaiheet


Elämänpolulla, 2013

Erään tilaustyön tarina.

31.1 2013. Saan sähköpostin jossa kysytään tauluistani. Kysyjä on netissä "eksynyt" kotisivuilleni, ihastunut töihini ja nyt kyselee tietoja sekä hintoja. Hänen lempparitaulunsa ovat tekemäni tilaustyö ja toinen vapaana oleva työ joka on kuitenkin hänen pudjettiinsa liian kallis. Molempia tauluja yhdistää kuitenkin rouhea veitsitekniikka.



Hyväksyntä, 2006



Salaisuuksia, 2006

Sovimme siis tilaustyöstä. Pyydän häntä kertomaan itsestään, toiveistaan ja lähettämään kuvia taulun paikasta ja asioista joista hän pitää. Olohuoneen tapetti, jolle taulu on tulossa, on esimerkiksi tälläinen.



Kokonaiskuva miljööstä ja tilaajasta alkaa hahmottumaan. Hänen mainitsemat taulutkin kertovat millainen miellyttää. Toiveet taulun suhteen ovat tälläiset: 

Valkoinen, tumma harmaa, turkoosi ja hopea. Suorakaiteen mallinen ja vaaka.


"Ajatus, mitä taulu minussa herättää, liittyy lähinnä ornamenttikuvion jatkuvuuteen... että elämä jatkuu ja siinä on erilaisia muotoja... ehkäpä ornamenttikuvio voisi heijastaa myös eräänlaista elämän polkua."


2.2 2013. Teen tilaajalle tarjouksen joka perustuu hänen budjettiinsa. Hinta määräytyy aika pitkälle koon mukaan ja otan myös huomioon sen minkä kokoisia pohjia minulla on jo valmiina. Kerron myös että ihan samalla sekunnilla en ole taulua tekemässä koska olen kokopäivätöissä muualla. Eli ainakin muutamaan kuukauteen saa varautua. Tilaaja hyväksyy tarjoukseni.

7.2 2013. Tilaaja maksaa minulle puolet taulun hinnasta. Summa menee tarvikkeisiin että pääsen taulussa alkuun. Alitajunta alkaa työstämään ideaa. Eräässä sähköpostissa tilaaja lisää toiveen: 

"Olisiko mahdollista jos kiehkuroita olisikin mahdollisimman vähän, ennemminkin kuin yksi polku, mikä menee taulun läpi..."  


22.2.2013 Inspiraatio iskee ja alan piirtämään luonnosta. Ensin ruutupaperille mittakaavassa. Lähetän kuvan luonnoksesta tilaajalle ja jännitän vastausta. Vastaus tulee pian:

"Kiva, anna mennä vaan!" 




4.3 2013. Pääsen vihdoin aloittamaan maalaamisen. Teen ensin mustavalkoharmaan luonnostelun että näen toimiiko ideani kankaalla. Meillä käy ystäviä ja taulu saa jo nyt kehuja. Eräs yllättyy kovasti että teen mustavalkoista työtä.





13.3 2013. Turkoosi alkaa tulla kuvaan mukaan ja taulusta tulee "vahingossa" hiukan maisemamainen. Ihan mukavan näköinen mutta tuskin tilaajan mieleen. Olemme sopineet sähköpostitse että taulu valmistuu huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa.




14.4 2013. Pääsen taas kiireiden jälkeen jatkamaan. Kuva alkaa saamaan terävämpää muotoa.



29.4 2013. Taas maalataan. Laitan vielä sähköpostia mietteistäni tuosta maisemamaisuudesta ja kuvan. Tilaaja sanoo että rouheampaa saisi olla. Olen samaa mieltä.



3.5 2013. Riehaannun palettiveitsen kanssa. Taulu alkaa saamaan rouheutta ja kerroksellisuutta. Mieleeni tulee tähtisumut ja avaruus. Saan taulun valmiiksi ja kuvattua. Lähetän kuvan tilaajalle ja lopputulos hyväksytään. Tilaajan 7-vuotias tyttö kysyy kuvan nähtyään: 

"Hohtaako se pimeässä?" 

Hyvä idea mutta valitettavasti ei. Taulun nimeksi tulee Elämänpolulla.






22.5 2013. Tilaaja on maksanut loput hinnasta. Taulu lähtee hyvin pakattuna matkahuollon kyydissä kohti kotiaan. 

18.12 2013. Saan taulusta kuvat omalla paikallaan olohuoneessa. 








Kyselen vielä tilaajalta: Onko taulu ollut sellainen kuin pitikin?

"Olen ollut tosi tyytyväinen tauluun. Värit olivat juuri sellaiset kuin halusin ja kunhan vielä saan lampun taulun lähettyville niin taulu pääsee oikeuksiinsa kimalluksineen."


Story of one of my painting. The costumer was satisfied.
Mission accomplished.

tiistai 10. joulukuuta 2013

Vanhat teollisuustuolit

Reilu vuosi sitten kun aloitin ensimmäisellä julkisen tilan projektilla, iskin silmäni eräisiin vanhoihin tuoleihin. Pyysin heti että ne säästettäisiin kun tiloja alettiin siivoamaan.



Nyt sitten sain mahdollisuuden hankkia ne itselleni. Vanha väritys tummanvihreä ja punaruskea ei tosin ollut se ideaalisin meille joten Varikon työpajalla ne hiottiin, petsattiin ja ruiskumaalattiin toiveideni mukaan. Ne palvelevat ateljeella työtuoleina molemmin puolin pöytää loistavasti. Kävisivät myös saarekkeelle baarituoleiksi koska ovat säädettävissä. 







Postaustahtini on nyt ollut hiukan hidasta viime aikoina kiireiden ja teknisten ongelmien takia. Myöskin pimeä aika tuottaa haasteensa kun hyviä kuvia saa otettua vain viikonloppuisin kun arkisin olen valoisat ajat töissä. Mutta on täällä taustalla tehty luoviakin asioita. Ne vain odottavat päivänvaloa kaamoksen keskellä. Työjuttujakin taas vähän päivitin tuonne kotisivujen puolelle. Keskeneräiset ja muut suunnitelmat vielä odottavat valmistumistaan ennen julkistamista. 

Old industrial chairs in my home office/studio.

maanantai 9. joulukuuta 2013

Elämän iloja ja suruja

Viime viikkoina on ollut molempia...







Hautasimme rakkaan papan.


Oltiin mökillä ja Ylläksellä lepuuttamassa hermoja. 



 Syötiin yllärihääpäiväkakkua


Laskettiin mäkeä.






Tehtiin creme bruleeta. 

Töissä on kiire, uusia kuvioita tulossa, väsyttää aivan kamalasti.
Perjantaina alkaa onneksi pidempi loma. 


Sitä ennen voi leikkiä välillä vähän viiksi-vallua. 

tiistai 19. marraskuuta 2013

Yllätys



Rakkaani yllätti perin pohjin ja toi miulle toimistolle kukkia! 

♥   ♥  

torstai 14. marraskuuta 2013

Marc by Marc Jacobs

Mietin jo keväällä että tekisin postauksen lempikoruistani. Otin valmiiksi jo kuviakin. Olin pitkän etsinnän jälkeen löytänyt ihanat kultaiset meritähti-napit korviini edellisten hukkuneiden hopeisten tilalle. Hukkuneet osti romanttisesti Isäntä kun käytiin Fiskarsissa kesällä 2006. Sarjaan kuuluu myös tuo merihevos-riipus joka onneksi vielä on tallella. Korut ovat suomalaisen JALOn tekemät. Niistä hukkuneista meritähdistä ei valitettavasti ole kuvaa.


Kesällä sitten pihatöissä ollessa, osui hanskani korvalehteeni ja näin sivusilmällä kun toinen uusista kultaisista meritähdistäni lensi kaaressa nurmikolle. Etsin varmaan tunnin nenä kiinni nurmikossa ja itkua tihrustaen mutta ei, ei löytynyt... Voi että miten harmitti! Onneksi ehdin ottaa niistä kuvan.

Syksymmällä pongasin ihanat korvikset Marc Jacobsilta. Onnellisena pidin niitä pari kuukautta ja ajattelin että kirjoittaisin nyt sitten viimein sen korupostauksen.


Aloin putsamaan korviksia kuvausta varten ja mitä kävikään?! 


Miten voi olla näin huono tuuri korujen kanssa?  

Eiköhän nuo pysty korjaamaan! Tykkäsin aiemmin pitää peukalossa vanhaa luokkasormustani joka sekin (!) meni ilmeisesti muutossa hukkaan. Sillekin löysin nyt sitten seuraajan joka sopii noihin korviksiin.













Ostoskoriin nappasin myös tuollaiset ihanat kultaiset pultti-napit niille päiville joiden väri on muu kuin turkoosi. Nyt sitten vaan täytyy olla extra-tarkka näiden kanssa.

Tärkeimmät koruni olen sentään onnistunut säilyttämään. Kihla- ja vihkisormukseni sekä perheeltäni melkein 20v sitten, tärkeänä päivänä saadun kaulakorun. Ennen tykkäsin enemmän hopeasta ja valkokullasta mutta nykyisin kulta vetoaa enemmän. Molemmat sopivat mutta kulta sopii lämpimiin sävyihini hiukan paremmin. Kihlasormuksessa on sekä kultaa että valkokultaa ja vihkisormus on pelkästään valkokultaa. Alunperin siinä oli timantteja 7 mutta sitten 10-vuotis hääpäivälahjaksi sain siihen 3 lisää. Tykkään sormuksistani kovasti edelleen! Olen haaveillut toisesta tuollaisesta kihlasormuksen kaltaisesta vielä kolmanneksi tuohon riviin.





My favorite jewelry.

PS: Kultasepän luona kävikin ilmi että korviksia ei voikaan korjata. :(
Meni vähän maku koko Marcista joka teettää korunsa kiinassa ja rahastaa nimellään. Katsotaan kuinka kauan pultti-korvikset kestävät käyttöä. Parempi varmaan alkaa etsiä taas jotain kivaa suomalaista joka kestää, kunhan sitä vaan ei hukkaa. 

maanantai 11. marraskuuta 2013

Pimenevien iltojen punajuurikeitto

Talvella tekee mieli syödä enemmän lämmittäviä ruokia, etenkin keittoja. Me naiset-lehden sivuilta huomasin ihanan ja todella helpon punajuurikeiton reseptin ja päätin kokeilla.





PIMENEVÄN ILLAN PUNAJUURIKEITTO

Kilo punajuuria
2-3 dl vuohenjuustoa
(voit käyttää myös jugurttia tai kermaa)
3 rkl balsamicoa
suolaa ja pippuria


Kuori ja paloittele punajuuret. Laita kattilaan vettä niin paljon että punajuuret peittyvät. Keitä pehmeiksi. Surauta punajuuret, vuohenjuusto ja balsamico sileäksi keitoksi blenderissä tai sauvasekoittimella. 
Mausta suolalla ja pippurilla.






Ensi kerralla jätän balsamicon pois. Se peittää liikaa punajuuren omaa hienoa makua ja saa keiton maistumaan siltä kuin se olisi tehty säilykepunajuurista. Vuohenjuusto taas kruunaa maun ja sitä kannattaa laittaa myös annoksen päälle niin ettei kaikki ole jo keitossa sekaisin.




Päivät pimenee ja lumi on puissa. Kaunista.

I made a beetroot soup.
Days are getting darker and trees are snowy. Beautiful!

perjantai 8. marraskuuta 2013

Uudet lukijat ja tuleva arvonta

Teitä on jo 50! No eihän se ole kovin paljon jos vertaa suosittujen blogien tuhansiin lukijoihin mutta itselleni se on. Jostainhan sitä täytyy aloittaa. Olen hyvin iloinen teistä kaikista.

Tervetuloa siis lämpimästi uudet lukijat! :)



Huutelin tuolla facebookissa jossa oli sillä hetkellä 82 tykkääjää että sitten kun luku on tykkääjissä 100 niin voisin pitää uuden arvonnan. Arvonnan voittajalle voisin maalata vaikka pienen taulun toiveiden mukaisesti tai vaikka tehdä pienen sisustus/värisuunnittelun. Ideoitakin saa esittää! Toki myös sitten lukijaksi kirjautuneille on extra-arpoja luvassa. Osallistua toki voi vaikka ei olisi lukijakaan.

Pikkutaivaanrannanmaalarin facebook-sivuille pääset tästä linkistä:

Nyt siis ideoita ja toiveita antamaan! 



torstai 7. marraskuuta 2013

Liikkumisen iloa ja haasteita!

Kansalaisopistolla alkoi tänä syksynä Sh´bam- tanssitunnit ja siihen perään vielä kahvakuula. Tanssillinen Sh´bam on mukavasti hien virtaamaan saava lämmittely kahvakuulalle. 1,5 tuntia putkeen kunnon hikoilua. Toki välissä on vartin hengähdystauko. Kumpakaan en ollut aiemmin kokeillut joten nyt läksin mielenkiinnolla kokeilemaan vaikka tuo viikonpäivä ei ollutkaan paras mahdollinen omiin rutiineihin.




Muutenhan omat liikuntani ovat olleet hyötyliikunnan puitteissa olevaa railakasta siivoamista, pihalla mellastamista, satunnaisia lenkkejä, pilatesta ja muuta kotijumppaa punnerruksista hulavanteen ja kuminauhan kautta vatsalihasliikkeisiin ja kyykkyihin pikkupainoilla avustaen. Kiva lisä siis nämä säännölliset ja tehokkaat ohjatut tunnit. Lihakset on huutaneet armoa sekä tunnilla että seuraavina päivinä. Hiki virtaa ja olo on tuntien jälkeen uupunut mutta huikean mahtava. Tätä lisää!






En olisi ikinä uskonut että vedän trikoot jalkaani mutta kyllä, siellä tämä rouva heiluu napakoissa juoksutrikoissa... Keväällä kävin niissä muutaman kerran juoksemassakin. Nauratti ja vähän hävetti. En olisi uskonut että esiinnyn niissä julkisesti enkä usko oikein edelleenkään. Keväällä hommatut juoksukengätkin hankin sillä silmällä että niillä voi tehdä muutakin kuin juosta. Hyvin ovat toimineet monitoimikenkinä. Hiukan jännitti miten äärimmäisen kuiva ja atooppinen ihoni reagoi kovaan hikoiluun. Kutittaa treenin jälkeen aivan hirveästi mutta kyllä se siitä kun pääsee äkkiä suihkuun ja rasvaamaan. Hyvät ja hengittävät vaatteet myös auttaa. Kauniit ja toimivat vaatteet myös motivoivat kivasti muutenkin ja olo on heti sporttisempi kun ne laittaa päällensä. Trikoo-häpeästäkin näköjään pääsee yli mutta kuvaan asti on vielä pitkä matka. ;)



Harkitsen oman kahvakuulan hankkimista. Löysin itse asiassa turkoosin (!) 6 kilon kahvakuulan netistä mutta luulen että nyt kun olen tunnilla treenannut 6 kilolla voisin hommata itselleni omaksi 8 kilon kuulan.







Kuvamateriaalia tähän postaukseen etsiessäni törmäsin ihanan söpöihin ja pastellivärisiin kahvakuuliin. Ihmettelin halpaa hintaa ja tarkemman tarkastelun jälkeen se selvisi:



Ovat tehty nukkekotiin!

Kuntoplussalla on nyt marraskuun menossa pakarahaaste johon aloin myös. Joka päivä haasteeseen osallistujat saavat uuden liikkeen joka kohdistuu erityisesti pepun ja reisien alueelle. Kuun lopussa katsotaan sitten miten on käynyt.  Eilen oli hyvä haaste/testi. Omaan tulokseeni olin hiukan pettynyt mutta tästähän on suunta vain ylöspäin. Tällä testillä voi aika ajoin sitten tsekata miten on edistynyt!



Onko joku muu osallistunut marraskuun peppuhaasteeseen?