tiistai 22. marraskuuta 2011

HAAVE-haaste

Jenni haastoi miutkin haaveilemaan.. Onhan noita tietysti. Haaveita.

 1. MERIDIANA- työtuoli



2. KÄRSIVÄLLISYYS
Toivoisin että kaikki ihmiset voisivat olla kärsivällisiä toisia kohtaan, varsinkin silloin kun ei täysin tajua ehkä tilannetta. Toivon sitä niin itselleni kuin toisille. Haaveilen tietty terveydestä mutta koska tiedän ettei se täysin ole mahdollista niin toivon että voisin olla sen suhteen kärsivällinen. Olisin iloinen niistä asioista mitä jaksan tehdä ja saavuttaa, enkä haikailisi muuta, saati lannistuisi. Olisin ROHKEA.





3. Aikaa MAALATA ja pitää näyttely taas.


4. Turkoosi EGG-tuoli. (Saahan sitä haaveilla)




5. YRITYS, kun se joskus aloittaa, alkaisi mukavasti rullata.
Asiakkaita sen verran että PÄRJÄÄ. Se riittää.

6. SUKAT MAKKARALLA



7. LIIKUNTAkärpänen. Haluaisin tanssia taas. Yhteiset kävelylenkit rakkaan kanssa. Oppisin luistelemaan hokkareilla että voisin kokeilla jääkiekkoa.



8. Kutsua enemmän YSTÄVIÄ kylään, tutustua ja tuntea kuuluvansa porukkaan.

9. ÄRRÄ-valo




10. KYPROS. Ikävä siskoa ja merta.


Nämähän suurin osa on aika pinnallisia haaveita. Monta keskustelua olenkin käynyt eri ihmisten kanssa kuinka paljon pitäisi itsestään paljastaa blogissa. On sääli jos ihmiset muodostavat käsityksensä ihmisestä vain sen perusteella mitä blogiinsa kirjoittaa. Syvimmät asiat ja tunnot ei yleensä blogiin päädy. Toki joku saattaa kertoa blogissaan kaiken. Jonkun blogista voi saada kuvan että elämä on aina niin ihanaa ja mahtavaa. Se on keino itselle muistuttaa kivoista asioista, keskittyä niihin ja jakaa niitä muiden kanssa. Ei sen perusteella pidä tuomita tai määritellä ihmistä. Blogi on vain yksi osa elämää, yksi teema ja näkökanta. Vain pintaraapaisuja jotka saattavat näyttää pilkahduksia pinnan alle. Jokainen päättää itse kuinka paljon haluaa näyttää.

Haastan kanssani haaveilemaan Sirjan, Mustikkatytön ja Santran.

EDIT:  Toki kirjoitukset tuovat palan itsestä väkisinkin esille, ja tietysti jotain pitää antaakin. Mutta ihan kaikkea ei täällä puhuta, sitä tarkoitin. Uskoisin että blogia kirjoittavat ymmärtävät mitä tarkoitan.  

Mitä mieltä sinä olet? :)

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

HEI!e ihän itseä tarvi muistuttaa blogin kautta,jos on asiat hyvin.Ja miksi kirjoittaa vain siksi ,että tutut ja tuntemattomatkin sen huomaisivat, että hyvin menee.Itse olen oppinut sen, että ei kannata kaikille kertoa , tai näyttää omassa elämässä olevia hyviä, mutta ei myöskään vähemmän huonoja asioita.Ja kyllä blogin kautta välittyy se asia ih misestä , mikä on itsekullekkin blogikiroittajalle ominta ja tärkeintä. En usko, että kukaan vain "pintanaarmaisuista
kirjoittaa. Tai voihan se niinkin sitten olla. ja ne syvemmät ja merkittävämmät saattavatkin unohtua , kun ei niitä kirjaa ylös etes blogiinsa. Tällaisia juttuja tuli mieleen tuosta Sinun blogi kirjoittamisesta.

Sarita kirjoitti...

Kiitos ajatuksistasi anonyymi. Itse en ihan noin asiaa tarkoittanut mutta en tiedä oliko tarkoituksesi niin "väittääkään" vaan välittää vain oma mielipiteesi. Mukavaa talven jatkoa. :)

HaLo kirjoitti...

Jos blogi on "kasvoton", siellä voi olla avoimempi ja selkeyttää ajatuksia, mutta kuten sanoit, ei kaikkea elämää avata blogissa. Itselleni blogi on hetkiä, mutta koko elämään verrattuna siellä on vain 1 % elämästäni.

Toisin kuin anonyymi, uskon siihen että on tosiaankin mahdollista kirjoittaa blogissa vain elämän pintanaarmuista — jokainen määrittelee toki itse sen mikä on pintanaarmuja ja mikä sitä syvempää.

Musta vähän tuntuu, että vain toiset samassa tilanteessa olevat (tässä tapauksessa me bloggaajat) voimme ymmärtää toisiamme parhaiten — ja nimenomaan sitä, että blogi on vain PIENEN PIENI palanen elämäämme. Se, mitä itse kukin pystyy blogissaan paljastamaan/antamaan, riippuu täysin persoonallisuudesta ja omasta tahdosta.

Oot rakas <3 Kyl mie aina luen sun uudet päivitykset, vaikken ehtiskään aina kommentoimaan.

Anonyymi kirjoitti...

Minä ainakin ymmärrän sinun kirjoittamaasi tekstiä,SARITA. , vaikka minulla ei omaa blogia olekkaan. On ihana katsella kuviasi ja maalaamiasi tauluja jotka "antavat" paljon iloa ja hyvää mieltä ainakin minulle!(olen se ed. anonyymi)

Anonyymi kirjoitti...

meilä on useampi yhteinen haave <3
t. maanantainen etanan maistelija
p.s. olen monta päivää miettiny mistä tuo ärrä tulee.. vai onko se niin että siinäpä se onki ko ei tulekkaan mistään.. vai oisko se sit mulla hoo..?

Sarita kirjoitti...

HaLo: Arvasin että tajuat ja osaat puhua viisaammin aiheesta. Olet rakas myös! <3

Anonyymi: Kiitos! :)

Etanan maistelija: Meni muutama minuutti ennen kuin tajusin että kuka! :D Ärrä tulee vaan sen esteettisestä ulkonäöstä ja väristä. Mutta miksei tuo myös menneisyyttä kehiin.. Siekin olet rakas! <3

santra kirjoitti...

O-ou! Mää nyt vasta huomasin et haastoit mut haaveilemaan. Siis mietintämyssy päähän, tää voi olla vaikeeta. :)