maanantai 21. marraskuuta 2011

Antibioottia, lunta ja maanjäristyksiä

Terveisiä neljän seinän sisältä. Toissaviikolla lensin taas kouluun.. Tuntuu että tulen aina noilla reissuilla kipeäksi eikä tämä ollut poikkeus. Oksennustauti, kova kuume ja flunssa. Siihen päälle vielä ikävä harvinaislaatuinen tulehdus joka vaati antibiootit.




Meillä oli opetusta julkisista tiloista, erityisesti hotelleista. Kävimme Aleksanteri hotellissa katsomassa eri tyylisiä huoneita joita opettajamme Pirkko-Liisa Topelius oli suunnitellut. Mieleen jäi erityisesti Suomi-ateljee. Kävimme tutustumiskäynnillä myös Artekissa. Saimme kotitehtäväksi hotellihuoneen suunnittelun.
Aluksi tuntui ettei reilussa parissa viikossa millään kerkeä sitä saamaan valmiiksi mutta sitten inspiraatio iski. Sen lähteeksi osoittautui orkidea.




Suunnitelma on tietysti vielä niin salainen että naamioin kuvat mustavalkoisiksi.
Tämä oli tosi hauska tehtävä, innostuin oikein kunnolla. Laitan sitten lisää kuvia koko suunnitelmasta kun sen olen "virallisesti" esitellyt.

Aamulla oli satanut luntakin vihdoin. Lisää saisi vielä tulla!



Niin ja olipahan myös ollut maanjäristys aamulla! Koko kylä oli kuulemma herännyt paukkeeseen.. me taidettiin olla koomassa koska mitään ei olla kuultu. Tässä vielä linkki uutiseen.  Maa järisi Pellossa

Isännällä alkoi taas lomautus joten lähdemme ystäviemme kanssa mökille. Kunto on kyllä vielä sellainen ettei voi kauheasti riehua. Luvassa on siis toivottavasti mukavia hetkiä takkatulen ääressä, lauta- ja korttipelejä ja paljon paljon naurua.

Oikein ihanaa viikkoa siis kaikille!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihanan valkoinen pihakuva! Hengittelehän kevyttä tunturi-ilmaa siellä mökillä! Oi, kun oliski ystäviä, jotka pyytäs joskus mökkeilemään! Tuntureita jäin kaipaamaan , kun muutettiin ja korkeaa avaraa taivasta! Mekin herättiin maanjäristykseen.Tulee aina mieleen, kun kuulen ja tunnen maan järistyksen, ne ihmiset siellä, jotka menettävät omaisensa suurissa järistyksissä eripuolilla maapalloa, että miten he jaksavat toipua, menetettyään omaisensa ja aineelliset elämisen mahdollisuudet,kun kaikki on raunioina?

Sarita kirjoitti...

Kiitos juu, hengitellään. Jos tietäisin kuka olet niin voisin ehkä pyytää sinua mökkeilemään. ;)
Pysäyttäviä ajatuksia tosiaan. Kiitollinen saa olla.